Taru. Olkoot nyt se nimi naiselle, jonka kanssa vietän avioliiton ulkopuolista aikaa. Hän on siis vaimoni ystävä, mutta ei kovinkaan hyvä sellainen. Hän on minua noin 5 vuotta vanhempi ja asuu eri kaupungissa. Tapasin hänet ensimmäistä kertaa silloisessa kotikaupungissani noin 7 vuotta sitten. Hän oli kanta-asiakkaana ravintolassa, jossa vietin suuren osan aikaani vaimoni kanssa seurustellessa. Ensimmäisen kerran tavattuani hänet, välillemme sikisi jännite, joka ei ole purkautunut ikinä. Taru oli lähinnä haaveitteni kohde, koska en ikinä kuvitellut niin kauniin naisen lankeavan minuun, mutta silti välillämme oli flirttiä joka kerta kun kohtasimme. Tämän vuoden alussa homma muuttui totaalisesti.

Olin Tammikuussa kotikaupungissani vaimoni kanssa juhlimassa erään ystävän syntymäpäiviä, jossa tämä Taru oli myös vieraana. Juhlien aikana viini virtasi ja juttelin useasti Tarun kanssa tietämättä hänen kiinnostustaan minuun. Seisoimme sitten illan aikana keittiössä, jossa päädyimme tuijottamaan toisiamme silmiin. Niin pitkäksi aikaa, että siinä ei ollut mitään järkeä.

Baarikierroksen jälkeen päädyimme vielä jatkoille samaan osoitteeseen, jossa suutelimme Tarun kanssa ensimmäistä kertaa. Noin kuukausi sen jälkeen tapasin hänet taas baarireissulla. Hän muistutti tapahtuneesta ja hänen puheessaan oli sellainen sävy, että siitä ei voinut erehtyä. Kaivoin siis vaimoni puhelimesta Tarun numeron ja tekstasin hänelle jotakin jonninjoutavaa. Hän vastasi, että olisi iloinen jos tulisin käymään kaupungissa seuraavan kerran ilman vaimoani.

Tämä tapahtui siis noin 6-8 viikkoa sitten. Joka ikinen päivä sen jälkeen olemme tekstiviestitelleet ja soitelleet. Aiemmista suhteistani viisastuneena olen kehittänyt keinoja, millä tekstiviestit ja puhelut eivät herätä huomiota eivätkä jätä puhelimeen tietoja, jotka voisivat johtaa kiinnijäämiseen. Olemme lähettäneet tuhansia viestejä.

Kolme viikkoa sitten olin taas kaupungissa, mutta olin onnistunut järjestämään asian niin, että vaimoni jäi kotiin. Tapasin Tarun kantaravintolassa ja päädyimme suutelemaan. Koska hän on myös naimisissa, tuon suutelun piti tapahtua salassa. Kaikki hänen kanssaan tapahtuva pitää olla salassa, mutta humalassa ei osaa aina olla kovin... vähäeleinen. Kiinnijääminen olikin lähellä, kun lähestyin tätä naista kantaravintolassa muiden ihmisten keskellä.

Sovimme jälkikäteen, että emme tapaisi enää humalassa vaan kaikki tulisi tapahtumaan selvinpäin. Ja niin tapahtuikin. Noin viikko tuosta tapahtumasta Tarun mies oli liikematkoilla ulkomailla, joten päätimme sopia tapaamisen. Otin töistä vapaata, varasin hotellihuoneen ja ajoin Tarun luokse. Menimme hotelliin ennen kymmentä ja naimme toisiamme 4-5 tuntia. Tämän jälkeen luovutin huoneen, vein Tarun kotiin ja ajoin itse omaan kotiini, jossa vaimo oli jo odottamassa ruuan kanssa.

Tuon tapaamisen jälkeen olemme alkaneet harrastaa tajunnan räjäyttävää puhelinseksiä niin usein kun mahdollista. Kyseessä on siis lähinnä se, että minä kerron hänelle mitä minä tekisin - hän kuuntelee ja laukeaa. Teksitiviesteillä kuvio on sama. Viimeisin tekstiviestisessio päätyi niin, että hän laukesi kantaravintolassa kirjaa lukiessaan.

Seuraavaksi onkin tiedossa Pääsiäisen pyhien aikaan seikkailu, jossa vietän taas aikaa Tarun kanssa. Kahden päivän aikana on tarkoitus harrastaa eräänlaista peliä. Säännöt ovat seuraavat:
- Kukaan muu ei saa tietää, että peliä pelataan
- Häviäjä on se, joka ensimmäisenä ehdottaa seksin harrastamista, suutelee toista, tai paljastaa ulkopuolisille että peli on käynnissä
- Paikkana on julkinen, tuttujen ympäröimä ravintola
- Taru saa koskea, minä en
- Kumpikin saa puhua, tekstata, mitä tahansa toisen kiusoittamiseksi
- Häviäjä antaa voittajalle suuseksiä siinä paikassa, missä peli päättyy. Todennäkköisesti miestenhuoneessa tai vastaavassa.

Se, mitä tulee tapahtumaan, löytyy täältä blogista seuraavien viikkojen aikana. Nyt menen kotiin viihdyttämään vaimoani.

- Satyriasis